Rågårds Ingegerd

Tänne voivat Repolanmäessä asuvien yksityishevosten omistajat kirjoittaa hevostensa hoitokertomuksia hevosten omiin hoitopäiväkirjoihin.
Aina Honkanen
Viestit: 18
Liittynyt: La Syys 26, 2015 9:40 am
Paikkakunta: Ohtojärvi

Rågårds Ingegerd

Viesti Kirjoittaja Aina Honkanen » Ma Huhti 10, 2017 5:38 pm

Inkeri tömisteli kiukkuisesti trailerissa, kun seisoimme Jonnan tallin pihassa hyvästellen porukkaa. ”No, ehkä te nyt lähdette ettei pikkuprinsessa nyt suutu tuolla!” Jonna nauroi ja minä kannoin vielä viimeisetkin varusteet auton takapenkille. Suljimme trailerin lastaussillan ja käynnistin auton hetkeksi lämpenemään. Heitin vielä viimeiset heipat ja tarkistin, että trailerin kanssa on kaikki kunnossa. Ja siitä sitten lähtikin meidän pitkähkö ajomatka kohti Repolanmäkeä.

Muutaman tunnin jälkeen käännyinkin jo pihaan, ja huomasin ajan kuluneenkin yllättävän nopeasti. Arnika ja Emma odottelivat parkkipaikalla ja näin kaksikon supattelevan toisilleen jotain innokkaan näköisinä. Päätäni pudistaen nauroin ja parkeerasin auton suorastaan keskelle parkkipaikkaa traileri tallia päin, jotta mitään ei ehkä sattuisi. Sammutettuani auton naiset saapuivat auttamaan tavaroiden kanssa. Pyysin heitä ottamaan vain vaaleanpunaiset varusteet, loput veisin kotiin odottelemaan vuoroaan, ettemme veisi kaikkea tilaa pikkutalin varustehuoneesta. Olli saapui auttamaan itse tamman kanssa ja vaihdettuani sille riimun päähän pyysin traktoria peruuttamaan lastaussillalle. Tamma asteli hillitysti alas ja antoi minun kävellä itsekin ulos ennen kuin se edes yritti kiinnittää huomiota talliin. Pian Inkeri kuitenkin hörähti äänekkäästi nähdessään kakkostarhassa majailevat Baliuksen, Gingerin ja Prinssin. Pojat vastasivat hirnahtaen ja Olli lupasi kasata trailerin, että pääsin viemään tammaa talliin.

Tallin edessä Arnika, Emma ja Mari tervehtivät Inkeriä, joka tyrkkäsi päänsä heti kaikkien syliin vuorollaan. Naiset nauroivat ja yrittivät työntää elefanttia poispäin, mutta kun tamma niin mielellään olisi halaillut pidempään. Se hörisi kevätpäivässä iloisesti ja katseli ympärilleen, kun Emma purki tamman kuljetusvarusteita. ”Mistä sä tällasen kaunottaren edes löysit?” Mari kysyi ja Arnika kyseli heti hintaa. ”Paljon kierrelly pikkuponi tuolta Vaasan suunnilta, sellasen 700 maksoi,” hymyilin ja silitin tamman kaulaa. ”No sillähän ei sitten hinta ollut suhteessa tohon kokoonsa!” Arnika nauroi ja vuorostaan silitteli neidin päätä. ”Jos sä viet sen nyt tonne tarhaan ja tuon vaikka Mossen sinne illemmalla vielä. Siirrän vaan Thunderin ensin johonkin vapaaseen tarhaan, niin saa tamma vähän tuntumaa muihin hevosiin!” Arnika ehdotti hymyillen.

Saimme itseasiassa kaikki kolme tarhakaveria tottumaan toisiinsa tuomalla kaikille päiväheinät tarhaan tarpeeksi kauas toisistaan ja välipalan jälkeen Thunder uskaltautui nuuskimaan tammaa lähempää. Mosse jätti kaksikon rauhaan, vaikkei ruuna edes tammaa sen pahemmin yrittänyt karttaa. Inkeri katseli kummissaan tallin pihalla häärääviä ihmisiä, mutta läsipää näytti sopeutuneen jo päivän aikana porukkaan hyvin. Kävin siivoamassa ja valmistelemassa tamman karsinan pikkutallissa ja jättämässä sille herkkuja iltaruoan sekaan, ennen kuin aloin järjestelemään Inkerin varusteita. Saatuani tamman kamat jonkinlaiseen järjestykseen sutaisin suitsiin nahanpuhdistusainetta ja samalla pyyhkäisin Danten suitset siistiksi. Ruuna oli omassa tarhassaan tyytyväisenä, olin nähnyt sen ajaessani parkkipaikalle, joten siivosin myös sen karsinaa hieman ennen kun kävin tyhjentämässä kottikärryt lantalaan.

Vaikka kevätilta oli yllättävän viileä ja tuulinen, kävin poimimassa Inkeriltä fleeceloimen pois ja annoin sen vielä hetken tutustua uusiin ystäviinsä ja sen jälkeen alkoikin hevosten pakkaaminen talliin. Olin päivän mittaan autellut Arnikaa ja Emmaa erinäisissä tekemisissä ja kuvannut, kun Arnika oli liikuttanut osaa hevosista, koska tämä olikin ensimmäinen kerta kun näin naisen jonkun hevosen selässä! Veimme hevosia sisään tarhausjärjestyksessä. Inkeri oli hieman hämillään, kun kaverit ympäriltä alkoivat katoilemaan tallien syövereihin, mutta se rauhoittui päästessään Mossen viereiseen karsinaan. Sain tietenkin kunnian kävelyttää vielä Dantenkin sisään ja kerroin pojalle, etten olisi todellakaan hylkäämässä sitä. Jos Dante olisi osannut puhua, se mitä todennäköisimmin olisi kertonut, ettei sitä juurikaan edes kiinnostaisi.

Kun kaikki oli hoidettu, purin trailerin Arnikan luvalla sittenkin hetkeksi Repolanmäen pihaan. Lupasin viedä sen huomenna pois, mutta onneksi nyt enää kymmenen aikaan ei tarvinnut lähteä ajelemaan pitkin kyliä. Hyvästelin Arnikan ja kiitin häntä vielä tallipaikasta ennen kotimatkaa.



________________________________
(11.04.17) Arnikan kommentti: Kuitattu luetuksi, lisäsin mynttililillesi 20 mynttiä. (En kommentoi yksityishevosille kirjoitettuja kertomuksia muuten kuin kuittaamalla luetuksi ja jakelemalla kiiltäviä mynttejä, joita siis saa tienattua myös tällä tavalla.) Tervetulotoivotukset Inkerille!
♥ Svartbergs Dante 26.09.15 --> ♥

Aina Honkanen
Viestit: 18
Liittynyt: La Syys 26, 2015 9:40 am
Paikkakunta: Ohtojärvi

Re: Rågårds Ingegerd

Viesti Kirjoittaja Aina Honkanen » Ke Touko 10, 2017 3:43 pm

Tässä nyt kiireisen työläisen pikaliikutustarina, joka on mun tapoihin hyvin lyhyt :D Toivottavasti kelpaa kuitenkin vuokranmaksuksi, jossain välissä kunnollinen tarina! //

Olin aamupäivästä käynyt liikuttamassa Danten maastolenkin merkeissä ja kävin välissä kotona hakemassa Inkerille saapuneen varustepaketin postista ja viemässä Ella-koiran kotiin. Sitten ajoin kiireellä takaisin Repolanmäkeen, että ehtisin liikuttamaan tamman ennen työvuoroani. Inkeri oli tarhailemassa poikien kanssa ja tamma tuli reippaasti minua portille vastaan huutaessani sen nimeä. Tammalta oli vain pari päivää sitten ajettu pahin talvikarva pois, ettei se turhaan kuluttaisi energioitaan sen irtoamiseen, joten tammalla oli vaaleanpunainen fleeceloimi päällä, vaikka olikin suhteellisen lämmin. Vein tamman talliin ja harjasin sen vain nopeasti.

Varustin Inkerin ihan yhtä nopeasti, heitin sille hackamoret päähän ja pintelöin sen tassut ennen kuin suuntasimme tiemme kentälle. Katselin kenttää hieman levottomasti, kun aikaa olisi liikuttamiseen vain jokin kolme varttia. Teimme Inkerin kanssa reippaat alkuverryttelyt kaikissa askellajeissa, jonka jälkeen aloin taivuttelemaan tammaa huolella niin käynnissä kuin ravissa. Tein voltteja ja kolmikaarista kiemurauraa, joka on Inkerin kokoiselle tammalle tosi pientä liikettä – varsinkin ravissa.

Tamma oli todella hyvällä tuulella, se kuunteli kaikki apuni huolellisesti läpi ja alkoi loppua kohteen taipumaan todellisen hyvin. Arnika oli jossain välissä tullut kentän reunalle katselemaan menoamme ja häntä hymyilytti norsunpoikasen löntystely. ”Paremmin se menee, kuin mitä olisi ensinäkemältä luullu!” hän nauroi ja joudin myöntämään ajattelevani samoin. ”Ei sitä luulisi, että tästä mammutista olisi tähän!” Annoin tammalle kuitenkin pitkät ohjat ja annoin sen kävellä omia reittejään samalla kun venyttelin itse selässä. Tammalla oli ollut muutaman päivän liikutusvapaa kun olin ollut itse liian kiireinen ja nousin muutenkin ensimmäistä kertaa viikon sisällä tammani selkään. Olin unohtanut, miten paljon tämän tamman selässä lihakset sitten jumiutuvat, enkä tiennyt itkeäkö vai nauraa.

Käyntien jälkeen aikaa oli vain vartti, joten pyysin tammalta laukkaa pitkin ohjin. Inkeri nosti laukan röhkäisten ja kiihdytteli epä-Inkerimäiseen tapaan paljon. Jouduin pidättelemään sitä reilusti, joka johti nauruun – en olisi arvannut tammani tekevän näin! Pyysin siltä siis lisää liikettä ja vaihdoin suunnan ja laukan muutaman kerran ravin kautta ennen kuin oli pakko lopettaa. Tamma oli kuitenkin todella tyytyväinen ja kehuin sitä reilusti, kun se oli kuitenkin liikkunut todella kiltisti – ihan niin kuin yleensäkin. Lopetin pitkien loppukäyntien jälkeen vähän julmasti, vein tamman suoraan takaisin tarhaan vielä muutamaksi tunniksi, vein varustepaketin autostani Inkerin kaappiin ja siivosin sen varusteet takaisin varustehuoneeseen ennen kuin juoksin kiireellä autooni ja lähdin ajamaan hevosenhajuisena ratsastusvaatteissani töihin.



________________________________
(11.05.17) Arnikan kommentti: Kuitattu luetuksi, lisäsin mynttililillesi 20 mynttiä. Lyhyempikin kertomus riittää erinomaisesti vuokranmaksuksi! :)
♥ Svartbergs Dante 26.09.15 --> ♥

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija