virtuaalihevonen

Santifer

  • Nimi: Santifer, "Santtu"
  • Skp, rotu: ruuna, arabialainen täysiverinen
  • Tuntomerkit: kärpäskimo, säkäkorkeus 159 cm
  • Synt. aika & ikä: 14.08.1995 Suomi, 23-vuotias (reaali)
  • Rekisterinumero: VH00-003-2295
  • Haastavuus: hoidettaessa / ratsastettaessa
  • Painotuslaji: yleispainotteinen
  • Koulutustaso: He:B (ko) / 90 cm (re) / 80 cm (me)
  • Ex-omistaja: Vaalea Kuiskaus
  • Omistaja: Arnika VRL-01371 / Repolanmäki

Luonnekuvaus

Repolanmäen perisuomalaiseen maalaismiljööseen on näköjään eksynyt myös eksoottinen aavikoiden helmi! Säpäkkä ja oman arvonsa tunteva arabiruuna Santifer eli Santtu on täynnä energiaa. Varsinkin selästä käsin tämän huomaa — vaikka Santtu onkin pohjimmiltaan yhteistyöhaluinen, se myös kuumuu helposti. Häijy se ei kuitenkaan ole, vaan päin vastoin hyvin ihmisrakas. Ruunan vauhdikasta menoa seuraillessa on hankalaa ajatella, että Santtu on tosiasiassa jo 20 ikävuoden paremmalla puolella...

Santulla oli jo Repolanmäkeen saapuessaan melkoisen kunnioitettava määrä ikävuosia kasassa. Tapahtumarikkaan elämänsä aikana Santtu on ehtinyt asua muutamassa kodissa ennen meitä, ja se on myös kilpaillut edellisillä omistajillaan jonkin verran niin kouluradoilla, esteillä kuin matkaratsastuksenkin parissa. Meille muutettuaan Santtu ei kuitenkaan ole varsinaisille kisakentille enää jalallaan astunut, vaan se on viettänyt ”rauhallisia eläkepäiviä” — toisin sanoen se on aktiivisesti mukana kaikessa, mitä tallilla tapahtuu, vaikka tavoitteellinen treenaaminen ja kilpaileminen ovatkin taakse jäänyttä elämää. Ruunaa ei totisesti ikä tunnu painavan, vaan se nauttii täysillä työnteosta ja kaikenlaisesta touhuamisesta. Jatkuva työskentely tuntuu olevan sille suorastaan vaatimus: jos joskus ollaan jouduttu ottamaan sen kanssa jonkun aikaa vähän rennommin, Santtu hyppii parin päivän jälkeen seinille ja rauhoittuu vasta, kun lopulta pääsee hommiin. Voikin olla, ettei Santtua noin vain voi jättää ”eläkkeelle” sanan varsinaisessa merkityksessä ilman, että ruunalta hajoaa pää. No, onneksi ainakaan toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään suurempia vaivoja, jotka estäisivät Santtua työskentelemästä ja sen myötä elämästä onnellista elämää.

Hoidettaessa Santtu on usein hieman omapäinen, mutta useimpien mielestä siitä huolimatta varsin mukava. Arempia hoitajia Santtu saattaa yrittää pompottaa, mutta se tottelee kyllä heti, jos hoitajalta löytyy tarvittavaa uskallusta kieltää moinen temppuilu. Suurin osa tuleekin Santun kanssa toimeen oikein mallikkaasti. Harjattaessa Santtu on melko herkkä ja kutiaa helposti erityisesti mahasta, eikä ruuna juuri tästä toimenpiteestä välitäkään vaan saattaa huonoina päivinä jopa yrittää näykkiä, jos hoitaja sen mielestä kutittelee liikaa. Tiettävästi se ei kuitenkaan ole koskaan purrut ketään, kunhan osoittaa mieltään. Kuitenkin Santtu on ihan perushelppo harjattava, se pysyy kärsivällisesti aloillaan, pitää kaviot itsenäisesti ylhäällä puhdistamisen ajan ja jopa nauttii siitä, että sen päätä harjataan pehmeällä harjalla. Peseminen ja muu vedellä läträäminen sen sijaan eivät ole Santun lempiasioita, mutta kärsivällisyydellä ja hitaasti etenemällä niistäkin selvitään. Varusteiden laitto sujuu rutiinilla, vaikka Santtu usein silminnähden innostuukin, kun satula ja suitset ilmestyvät sen karsinan edustalle — tarkoittaahan se, että pian päästään hommiin! Välillä on suorastaan tarpeen muistuttaa ruunaa siitä, että karsinasta ei lähdetä omin luvin heti, kun kaikki varusteet on saatu laitettua, vaan on noudatettava ihmisen määräämää tahtia. Santtu tottelee kyllä, kun sitä komentaa, mutta todennäköisesti luvassa on runsaasti kärsimätöntä puhinaa ja paikallaan steppaamista ruunan selvästi ajatellessa, että ”Mikä on, miksei mennä jo?”

Santtu on reipas talutettava, jota täytyy välillä muistuttaa siitä, että taluttaja on se, joka määrää tahdin. Ensikertalaista tai kokemattomampaa taluttajaa Santtu varmasti veisi kuin pässiä narussa, mutta loppujen lopuksi ruuna pysyy silti ihan hyvin hanskassa, kunhan taluttaja osaa olla jämäkkä ja vaatia Santtua noudattamaan taluttajan asettamia nopeusrajoituksia. Laitumelta ja tarhasta Santtu antaa hyvin kiinni. Se ilahtuu aina, kun joku tulee moikkaamaan sitä tarhoille, ja viettää mielellään tovin jos toisenkin rapsuteltavana ja paijailtavana. Ruuna tykkää kyllä ulkoilusta, paitsi huonolla ilmalla, jolloin se saattaa vain mököttää portin luona odottamassa, että joku tulisi pelastamaan takaisin sisälle. Muiden hevosten kanssa Santtu tulee toimeen ihan kohtalaisesti, mutta siinä on havaittavissa pientä kiusantekijän vikaa. Se ei varsinaisesti haasta riitaa, mutta pyrkii ikään kuin pompottamaan muita, minkä takia sillä on välillä napit vastakkain muiden kanssa. Toisaalta se kyllä myös pitää muiden hevosten seurasta, ja sen läheisin ystävä meillä Repolanmäessä on sen tarhakaveri, Tango-ruuna, joka tuli meille samasta paikasta kuin Santtukin, ja kaverukset ovat suorastaan erottomattomat.

Ratsastettaessa Santtu on oikein mukava menopeli, varsinkin ratsastajille, jotka pitävät vauhdikkaasta menosta ja ratsusta, jota ei tarvitse turhia hoputella. Parhaimmillaan Santtu on ahkera ja kuuliainen. Ratsastajan on kuitenkin oltava jatkuvasti valppaana, sillä jos Santun mielestä tarjolla ei ole riittävästi tekemistä, se ei totisesti arkaile keksiä itse jotakin jännää puuhaa, kuten vaikka yllättäviä laukannostoja tai ojan yli hyppäämistä. Kaikeksi onneksi Santulla on tapana palata ruotuun heti, kun ratsastaja havahtuu päiväuniltaan. Ruunan selässä onkin siis oltava koko ajan hereillä, ja Santtuun on tärkeää pitää jatkuvasti tietty yhteys, ettei ruuna päätä alkaa sooloilemaan omiaan. Santun kanssa on hyvä tehdä aina kunnon reipas alkuverryttely. Tämäkään kikka ei tosin poista sitä tosiseikkaa, että Santulla riittää vauhtia vaikka muille jakaa ja se myös kuumuu helposti — parasta siis vain oppia pysymään kyydissä ja nauttimaan vauhdista! Raippa ja kannukset tulee ihan suosiolla jättää pois, ja mihinpä niitä Santun kanssa tarvitsisikaan.

Santtu on aina valmis ja uuttera, oli kyse sitten hyppäämisestä, maastoilusta tai ihan vain sileällä työskentelemisestä. Vaikka vauhdikkuus ja vaihtelevuus ovatkin erityisesti sen mieleen, se tekee mielellään ihan kaikkea mahdollista, eikä koskaan valita mistään muusta kuin ehkä korkeintaan liian kovista ohjasavuista. Esteet ovat Santun suuri rakkaus. Vaikka ruunaa ei kapasiteettinsa tai hyppytyylinsä ansiosta voi kehua miksikään estetykiksi, se hyppää kuitenkin ihan näppärästi ja suurella innolla. Se ei kiellä esteellä juuri koskaan, pikemminkin menee yli, vaikka ei olisi tarkoituskaan. Hyppäämisen huonona puolena on se, että Santtu tuppaa kuumumaan esteillä aivan tuhottomasti, ja vaaditaan kuria ja kärsivällisyyttä, jotta homma pysyy hanskassa ja mielekkäänä kaikille osapuolille. Maastossa Santun kaikki parhaat puolet pääsevät oikeuksiinsa. Se on peloton, reipas ja kestävä, ja kantaisi ratsastajansa vaikka maailman ääriin — sillä ehdolla, että matkan varrella on myös ihania laukkapätkiä!


Sukutaulu

i. Nimiox, mkm, 160 cm (EVM) ii. Nimiox, rtkm, 159 cm (EVM)
ie. Nimiox, rnkm, 161 cm (EVM)
e. Nimiox, rt, 157cm (EVM) ei. Nimiox, rt, 156 cm (EVM)
ee. Nimiox, m, 158 cm (EVM)

Kalenteri

tämä hevonen ei ole vielä osallistunut kisoihin tai muihin tapahtumiin

Hoito ohjeet & muuta huomioitavaa

tulossa

Varustekaappi

+ harjat, illaloimi, toppaloimi, sadeloimi, yleissatula, satulavyö, yleishuovat, jalustinremmit, ohjat, kuolaimet


Merkittävimmät elämäntapahtumat

00.00.0000 — Santtu muutti Repolanmäkeen.